Edunvalvontavaltuutus – vuoden 2018 ykkösteema

Jos pitäisi hakea kuluneelle vuodelle jokin juridiikkaan liittyvä nouseva teema, niin se on ehdottomasti ollut tietoisuuden lisääntyminen edunvalvonta-asioista. Etenkin edunvalvontavaltuutusten tekeminen on lisääntynyt huimasti ja niihin liittyviä yhteydenottoja tulee lähes viikoittain.

Tähän on vaikuttanut paljon se, että asia on ollut tänä vuonna isosti esillä eri medioissa, mutta myös se, että monilla on ollut huonoja kokemuksia edunvalvonta-asioiden byrokraattisuudesta. Omalle tai läheisen kohdalle ei haluta sellaista tilannetta, jossa muutenkin vaikeassa elämäntilanteessa joutuisi vielä käymään hirveän paperisodan asioiden hoitamiseksi.

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi. Valtakirjalla henkilö nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan ja voi itse määritellä ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtuuttaja voi oikeuttaa valtuutetun huolehtimaan esimerkiksi omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä itseään koskevista asioista, kuten terveyden- ja sairaanhoidosta.

Valtuutettu voi pyytää maistraatilta valtuutuksen vahvistamista, kun valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Valtakirja lähetetään tällöin maistraattiin vahvistettavaksi yhdessä lääkärintodistuksen kanssa. Siihen saakka valtakirjaa säilytetään itse.

Edunvalvontavaltuutus on määrämuotoinen asiakirja eli sen tulee täyttää lain vaatimat muotomääräykset ollakseen pätevä ja siksi sitä harkittaessa on suositeltavaa kääntyä lakimiehen puoleen. Edunvalvontavaltuutus tulisi olla jokaisella – ikään ja terveyteen katsomatta.

-Pauliina