Ota yhteyttä

Toimimme aktiivisesti monissa eri kanavissa. Voit lähettää viestin alla olevalla yhteydenottolomakkeella, soittaa, lähettää sähköpostia, lähettää chat-viestin tai lähestyä meitä vaikkapa sosiaalisessa mediassa.

  • White Facebook Icon
  • White LinkedIn Icon
  • White Instagram Icon
  • White Twitter Icon
lakia_logo_pykälä.png

LAKIA OY | lakia@lakia.fi | +358 40 848 6923 | Linnankatu 35 a, 20100 Turku | 2826118-1

© 2019 Lakia Oy | Design by AnnaS.

Search


Jokainen meistä voi joskus joutua rikoksen uhriksi eli rikosprosessissa virallisesti kutsuttuna asianomistajaksi. Olet varmasti joskus kuullut jonkun joutuneen nettipetoksen, asuntomurron, pahoinpitelyn tai esimerkiksi identiteettivarkauden uhriksi. Sillä, mikä rikos on kyseessä, ei korvausten hakemisen kannalta kuitenkaan ole merkitystä. Mikäli oletkin joutunut minkä tahansa rikoksen uhriksi, on sinulla oikeus vaatia ja hakea korvauksia. Tee rikoksesta aina ilmoitus poliisille.


Korvattavista vahingoista säädetään vahingonkorvauslaissa. Sinulla on mahdollisuus saada korvauksia mm.

1) sairaanhoitokustannuksista,

2) ansionmenetyksestä,

3) kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta,

4) pysyvästä haitasta,

5) kosmeettisesta haitasta,

6) henkisestä kärsimyksestä sekä

7) esinevahingosta.


Mikäli sinulle on aiheutunut rikoksen johdosta vammoja, kannattaa sinun hakeutua lääkäriin ja pyytää kirjallinen lääkärinlausunto aiheutuneista vammoista. Lääkärinlausuntoa voidaan käyttää rikosprosessissa kirjallisena todisteena ja perusteena esitetyille korvausvaatimuksille. Lisäksi kannattaa säästää kuitit kaikista aiheutuneista kuluista, koska myös tällaisia kuitteja voidaan käyttää rikosprosessissa todisteina aiheutuneista kuluista. Mikäli jotakin omaisuuttasi on vahingoittunut, voit pyytää asiantuntijan arvion vahingoittuneen omaisuuden arvosta, jolloin tällaista arviota voidaan käyttää todisteena rikosprosessissa.


Korvauksen määrä kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta, kosmeettisesta haitasta sekä henkisestä kärsimyksestä arvioidaan yleensä Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten pohjalta ja myös tuomioistuimet käyttävät kyseisiä suosituksia pohjana arvioidessaan korvausten määrää.


Mitä sitten, jos rikoksen tekijä tuomitaan maksamaan sinulle korvauksia eikä tämä syystä tai toisesta korvauksia sinulle maksa? Ensinnäkin korvausasian voi saattaa ulosottoon. Tällöin asiassa laaditaan kirjallinen ulosottohakemus, liitetään ulosottohakemuksen liitteeksi jäljennös tuomiosta ja lähetetään ulosottohakemus liitteineen rikoksentekijän kotipaikan ulosottovirastolle. Sinulla saattaa olla kuitenkin myös mahdollisuus saada valtiolta korvausta rikosvahingoista. Tällöin korvauksia haetaan Valtiokonttorilta kirjallisella hakemuksella. Valtion maksama korvaus on kuitenkin toissijaista ja Valtiokonttori voi myös poiketa korvauspäätöksessään tuomioistuimen antamasta tuomiosta. Valtiokonttori tekee korvauksista perusvähennyksen eikä maksa viivästyskorkoja. Siltä osin kuin Valtiokonttori ei maksa korvauksia, voi asian siirtää ulosottoon.


Korvausmäärän arvioiminen voi usein olla haastavaa ja tämän vuoksi korvausvaatimusta laadittaessa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen. Sinulla saattaa olla oikeus saada lakimiehen käytöstä aiheutuneet kulusi valtion varoista tai omasta oikeusturvavakuutuksestasi. Selvitämme nämä mahdollisuudet puolestasi.



//Pauliina, LAKIA Oy



Tätä kysymystä kysytään meiltä usein, kuten tietysti oikeutetusti kaikilta palveluntarjoajilta. Kukaan ei tietenkään halua ostaa sikaa säkissä. Uskallan väittää, että lakipalveluiden hinnoittelu on usein hyvinkin salamyhkäistä eikä esimerkiksi yritysten nettisivuilta aina löydy minkäänlaista hinnoittelua. Tämä tietysti pätee kaikenlaiseen asiantuntijapalveluun, joissa ei ole aina helppoa paketoida palveluja selkeästi hinnoitelluiksi kokonaisuuksiksi.


Lakipalveluiden ympärille on luotu myös sellainen käsitys, että ne ovat jotain niin kallista, ettei tavallisella tallaajalla ole varaa juristia palkata. Tämä johtaa pahimmassa tapauksessa siihen, että mielummin tehdään asioita itse tai jätetään juridista ammattitaitoa sisältävät asiat kokonaan hoitamatta. Ajattelinkin hieman avata meidän hinnoitteluamme tarkemmin ja yrittää vastata otsikossa oleviin kysymyksiin.


1) Lähtökohtana on, että lakimiehen palkkio koostuu asian hoitamiseen käytetyistä työtunneista. Tämä ei ainakaan meillä tarkoita "avointa piikkiä" laskuttaa mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, vaan usein toimeksiannon vastaanottovaiheessa annamme asiakkaalle arvion, kuinka monta tuntia kyseisen asian hoitaminen tulee viemään. Näin ollen esimerkiksi perinnönjaon kohdalla voimme sanoa kuolinpesään tutustumisen jälkeen, että asia tulee viemään aikaa esimerkiksi 5 - 7 tuntia. Tuntipalkkio on meillä 248 euroa (sis. alv 24%).


Isommissa oikeudenkäynneissä tai laajojen konsultointitöiden yhteydessä tarkan hintahaarukan antaminen on tietysti täysin mahdotonta, sillä jokainen prosessi on erilainen ja sisältää eri määrän kirjallista valmistelua, suullista prosessia, mahdollisia neuvotteluita, katselmuksia jne. Tärkeintä on kuitenkin myös näissä pitää asiakasta ajantasalla siitä, mikä kulujen kulloinenkin tilanne on.


2) Joillekin pienimuotoisille töille on mahdollista antaa kiinteä hinta. Tällaisia ovat esimerkiksi testamentin ja avioehtosopimuksen laatiminen, jotka maksavat meillä 248 euroa / kpl. Kiinteän hinnan antaminen tätä suuremmissa toimeksiannoissa ei kuitenkaan useinkaan ole mahdollista tai edes tarkoituksenmukaista, sillä asian kunnollinen läpikäyminen edellyttää lähes aina perehtymistä taustoihin ja tilanteen tarkempaa kartoittamista, eikä tarkkaa hintaa pysty heti antamaan. Toisinaan tulee eteen myös asioita, joita toimeksiantojen vastaanottohetkellä ei ole voitu tietää tai havaita, jolloin ainoa mahdollisuus on antaa arvio toimeksiantoon käytettävistä tunneista. Esimerkiksi yksinkertaisen sopimuksen kommentointi ei sisällä ainoastaan sitä, että juristi lukaisee sen nopeasti läpi, vaan myös näissä sopimuksen läpikäyminen voi sisältää useita eri kommentointi- ja muokkausvaiheita, jolloin asian hoitaminen vie myös hieman enemmän aikaa.


3) Toisinaan asiakkaan oikeudenkäyntikulut korvaa valtio tai vakuutusyhtiö. Oikeusapua voi saada tiettyihin tuomioistuimessa oleviin asioihin, kuten mm. rikosasioihin, tiettyihin riita-asioihin sekä hakemusasioihin. Oikeusavun saaminen edellyttää, että asia on tuomioistuimessa vireillä ja että henkilön maksukyky on on heikko. Kaikkiin asioihin ei oikeusapua kuitenkaan saa ja tämä kannattaa aina varmistaa lakimieheltäsi. Oikeusapupalkkio on kaikille oikeusavustajille sama ja se on 136,40 euroa. Mikäli asiakkaalla on jonkin verran myös omaa maksukykyä, voi oikeusturvaan tulla myös jokin prosentuaalinen omavastuuosuus. Tällöinkin käytetään kuitenkin hinnoitteluna edellä mainittua oikeusapupalkkiota.


Yrityksillä ja myös yksityishenkilöillä (kotivakuutuksen yhteydessä) on usein oikeusturvavakuutus. Oikeusturvavakuutus on todella tärkeä, sillä sen kautta vakuutusyhtiö voi korvata suurimman osan asiakkaan oikeudenkäyntikuluista. Oikeusturvavakuutusten ehdot vaihtelevat, mutta yleensä ne edellytävät riitaisaa asiaa, joka on menossa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Oikeusturvavakuutuksessa on yleensä suhteellisen pieni omavastuuosuus, kuten 15-20% oikeudenkäyntikuluista.


Lupasin lisäksi vastata siihen, mikä lakipalveluissa sitten oikein maksaa. Lakipalveluita käytettäessä tulee ensinnäkin huomioida, että asioiden perehtyminen ja taustoittaminen vie usein jonkin verran aikaa, sillä jokainen tilanne ja toimeksianto on erilainen. Mikäli asiat halutaan tehdä hyvin ja huolella, ei sekään aina ole kovin nopeaa. Hyvä juristi arvioi aina jokaisen toimeksiannon kohdalla riskit ja sen, kuinka paljon aikaa siihen on soveliasta käyttää. Yksityiskohtainen ja oikeudenalaltaan spesifi konsultointityö vie aikaa huomattavasti enemmän, kuin esimerkiksi rutiininomaisen velkomuskanteen laatiminen.


Hyvä juristi ei myöskään laskuta asiakkaalta koskaan omasta "opiskelustaan", vaan asiakkaalla on lähtäkohtana olettaa, että juristi tuntee asiaa koskevan juridiikan sen verran hyvin, että asian hoitaminen ei vie kohtuuttomasti aikaa eikä tule ns. ylilaskutusta. Juristina haluaisin myös muistuttaa, että mikäli ostat juristilta palvelun, ottaa juristi hoitamastaan asiasta myös pitkälti vastuun, jolloin myös tämän tulee näkyä hinnoittelussa. Kukaan juristi ei suostu antamaan ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi palvelua, jossa voidaan viitata hänen antamaansa ohjeistukseen tai muuhun lausumaan.


Asiantuntijapalveluiden hinnoittelu on tapauskohtaista ja siksi on tärkeää, että kustannuksista keskustellaan aina ennen toimeksiannon vastaanottamista. Pidä huolta, että palveluntarjoaja ottaa asian puheeksi aina keskusteluiden alkuvaiheessa, sillä näin vältytään monilta erimielisyyksiltä, joita meidänkin asiakkaiden riita-asiat usein koskevat.


//Marika







  • Lakia

”Kiitos ei – en tarvitse lakimiehen palveluja.” Näin meille on sanottu monta kertaa, kun olemme pitäneet kauppakeskuksissa pop up-lakitoimistoa ja jakaneet mainosflyereita. Oma äitinikin on joskus sanonut, ettei oikein keksi sellaista tilannetta, jossa tarvitsisi lakimiestä ja pohti, että ehkä teille silti töitä riittää.

Monet mieltävät juristipalvelut puhtaasti ongelmanratkaisuksi, vaikka juridiikka on paljon muutakin. Mielestäni jopa tärkein osa työtämme on ennaltaehkäistä erilaisia ongelmatilanteita ja hallita asiakkaan riskejä. Tätä toteutetaan usein esimerkiksi sopimusoikeudellisin keinoin. Kuten tiedetään, hyvän sopimuksen laatiminen on huomattavasti edullisempaa, kuin huonon sopimuksen paikkailu tai aikaansaamat ongelmat.


Usein juristia tarvitaan ihan arkisissa tilanteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi reklamaatiot ja niihin liittyvät vaatimusten esittämiset, sopimusten tarkistamiset, kauppakirjojen laatimiset jne. Myös erilaiset perhe- ja perintöoikeudelliset tilanteet ovat sellaisia, joissa lakimiestä saatetaan usein tarvita. Näitä ovat esimerkiksi perunkirjoitukset, ositus- ja perinnönjakoasiat sekä erilaisten asiakirjojen, kuten avioehtosopimusten ja testamenttien laatiminen. Uskaltaisin väittää, että jokainen on vähintään kerran elämässään sellaisessa tilanteessa, missä juristin apu on tarpeen. Näin tapahtui tänä syksynä myös äitini kohdalla, kun laadin hänen isänsä menehdyttyä tämän perukirjan sekä asiaa koskevan ositus- ja perinnönjakosopimuksen.


Yritysten kohdalla tilanne on usein eri ja monet yritykset käyttävät lakipalveluita jatkuvasti liiketoimintansa tukena. Isoilla yrityksillä saattaa olla omat in-house juristinsa, kun taas pk-yritykset ovat saattaneet ulkoistaa juristipalvelut kokonaan ulkopuoliselle lakitoimistolle. Edelleen on kuitenkin niitä yrityksiä ja yrittäjiä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet lakipalveluita eivätkä mielellään niihin satsaa. Toki osan yrityksistä toiminta on sellaista, että se ei edellytä säännöllistä lakipalveluiden käyttämistä ja juristin puoleen käännytään ainoastaan, mikäli eteen tulee jokin isompi ongelmatilanne ja tämä on tietysti täysin ymmärrettävää. Jokaisen yrittäjän pitäisi kuitenkin tunnistaa ne tilanteet, joissa oikeudellinen neuvonta olisi paikallaan. Olen sitä mieltä, että jokaisella yrittäjällä on vähintäänkin hyvä olla lähikontakteissaan lakimies, jonka puoleen voi tarvittaessa kääntyä pienissäkin asioissa (allekirjoittaneen puhelinnumero löytyy alta ;)).


Everyone needs a lawyer. At least sometimes.


// Marika

040-5345291

BLOGI

AIEMMAT POSTAUKSET