lakia_logo_pykälä.png
Search


Naimisiinmeno on aina ihana asia ja täynnä rakkautta ja romantiikkaa. Avioliitto on sen lisäksi kuitenkin myös ennen kaikkea juridinen sitoumus, oikeastaan sopimus, joka pitää sisällään tiettyjä avioliittolaista tulevia oikeuksia ja velvollisuuksia. Yksi tärkeimmistä sopimusehdoista on, että avioero- ja kuolematilanteissa aviopuolisoiden omaisuus tasataan niin, että kummallekin jää viivan päälle yhtä paljon. Kyse on avio-oikeudesta.


Mitä avio-oikeus sitten käytännössä tarkoittaa? Usein kuulee puhuttavan, että aviopuolisot omistavat avio-oikeuden nojalla automaattisesti kaiken puoliksi. Tämä on kuitenkin sinänsä virheellinen tapa ilmaista asia, sillä jos A ja B ovat naimisissa ja heidän yhteisesti asuttama asuntonsa on yksin A:n nimissä, ei B automaattisesti omista asunnosta puolikasta. Sama pätee mihin tahansa omaisuuteen.


Miten asia tulisi sitten ilmaista ja ajatella? Avioliitossa nimiperiaate on vallitseva, eli kuka mitäkin avioerohetkellä omistaa, omistaa sen myös eron jälkeen. Eli avioerotilanteessa B ei omista A:n kiinteistöstä mitään. Erotilanteessa A:n ja B:n varat ja velat luetteloidaan ja katsotaan, kummalla jää enemmän viivan päälle ja sen jälkeen varakkaampi maksaa toiselle tasinkoa sen verran, että kummallekin jää saman verran.


Esimerkki: A:n omistaman asunnon arvo on 50 rahaa ja tämän lisäksi A omistaa myös osakkeita 50 rahan edestä, on A:n omaisuus yhteensä 100 rahaa. B puolestaan omistaa kesämökin, jonka arvo on 25 rahaa ja lisäksi rahavaroja 25 euron edestä, jolloin B:n omaisuus on yhteensä 50 rahaa. Näin ollen A joutuu varakkaampana maksamaan B:lle tasinkona 25 rahaa, jotta molemmille jää saman verran, joka tässä tapauksessa on 75 rahaa. A saa kuitenkin lähtökohtaisesti valita, millä hän tasingon B:lle maksaa, eli hän voi maksaa sen esim. rahavaroilla. Toki tilanteessa, jossa A:n omaisuus koostuisi kokonaan esim. 100 rahaa maksavasta kiinteistöstä, tulisi A:n joko realisoida kiinteistö tai ottaa pankista laina, jotta hän saisi tässä tilanteessa tasingon B:lle maksettua.


Jos puolisot olisivat tehneet avioehtosopimuksen, missä kaikki kummankin omaisuus olisi suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle, olisi kumpikin pitänyt erohetkellä oman omaisuutensa, eikä tasinkoa olisi maksettu.

Avioehtosopimus selkeyttää tilannetta ja välttää usein myös riitaisuuksia, kun molemmat puolisot tietävät, että kumpikin pitää oman omaisuutensa ja velkansa myös erotilanteessa. Avioehtosopimuksen tekemisen jälkeen kummankin on kuitenkin hyvä huomioida edellä mainittu nimiperiaate; jos on osallistunut jonkin omaisuuslajin ostamiseen, tulee pitää huolta, että se tulee myös virallisesti merkittyä omiin nimiin. Jos A ja B ostavat esimerkiksi auton, mistä kumpikin maksaa yhä paljon, tulee molemmat heistä merkitä auton omistajiksi.


Moni ajattelee, että avioehtosopimus on turha tilanteessa, jossa puolisoiden varallisuustilanne on naimisiin mentäessä samankaltainen. Tilanteet voivat kuitenkin vuosien varrella muuttua radikaalistikin ja on syytä myös huomioida, että avioehtosopimuksella voidaan poissulkea myös kummankin tulevaisuudessa saamat perinnöt ja lahjat avio-oikeuden piiristä.


Etenkin kaikkien yrittäjien tulisi pitää huolta, että avioehtosopimus on tehty. Yrityksen arvo voi erohetkellä olla mittava, jolloin se voi nostaa maksettavaksi tulevan tasingon määrää huomattavasti. Usein osakassopimuksissa on vaadittu, että osakkaat pitävät huolen yritysomaisuutensa kuten osakkeidensa poissulkemisesta avio-oikeuden piiristä. Näin tulisi kaikkien yrittäjien tehdä.


Kuten jo sanottua, avio-oikeus on itsessään jo sopimus, joten avioehtosopimus kannattaa aina ottaa osaksi tätä sopimuskokonaisuutta nimeltä AVIOLIITTO. Sen tekemistä ei kannata jättää häiden jälkeiseen aikaan, vaan se kannattaa tehdä jo aina ennen hääpäivää. Tässä me voimme mielellämme auttaa. Käymme läpi jokaisen tilanteen yksityiskohtaisesti ja autamme valitsemaan tilanteeseen sopivan avioehtosopimuksen.



Marika Myllykangas, OTM, Lakimies

LAKIA Oy:n osakas

0405345291

marika@lakia.fi

30 views0 comments
  • Lakia

Kiinteistön kauppakirjasta tulee ilmetä ainakin...


Kiinteistökaupan kauppakirja on kiinteistön ostajan ja myyjän välinen sopimus. Kiinteistökaupan kauppakirja on tarkoin säännelty oikeustoimi, jonka pitää täyttää laissa säädetyt edellytykset ollakseen pätevä ja sitoakseen kaupan osapuolia. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus lyhyesti käydä läpi, mitä kiinteistökaupan kauppakirjan tulee sisältää.


Kiinteistökaupassa tehtävän kauppakirjan on täytettävä kiinteistökauppaa säätelevässä laissa eli maakaaressa säädetyt edellytykset. Ensinnäkin kauppakirja on aina tehtävä kirjallisesti ja myyjän sekä ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kauppakirjasta tulee aina ilmetä luovutustarkoitus, luovutettava kiinteistö, myyjä ja ostaja sekä kauppahinta tai muu vastike.

Kauppakirjaan tulee siis merkitä kaupan osapuolien tiedot henkilötunnuksineen ja osoitteineen, kiinteistön kiinteistötunnus tai, mikäli kyseessä on määräala, mistä kiinteistöstä määräala muodostetaan. Kiinteistön kaupassa kaupan kohteena voi myös olla määräosa kiinteistöstä. Kauppakirjaan tulee merkitä myös kauppahinta ja kauppahinnan maksuajankohta. Lisäksi kauppakirjassa tulee olla maininta omistus- ja hallintaoikeuden siirrosta, kiinnityksistä ja panttioikeuksista sekä veroista ja maksuista.


Kauppakirjan muut ehdot


Kiinteistökaupan kauppakirjaan tulee yksilöidä kaikki kaupan kannalta olennaiset ehdot. Näin ollen edellä mainittujen muotomääräysten lisäksi kauppakirjassa olisi hyvä mainita mm. kohteeseen tutustumisesta, kaupan perusteena olevista asiakirjoista, irtaimesta omaisuudesta ja mahdollisista vastuunrajoituksista. Mikäli kaupan kohteena on kiinteistö, jolla sijaitsee aviopuolisoiden yhteinen asunto, tulee puolison suostumus sisällyttää kauppakirjaan.


Pätemättömät ehdot kauppakirjassa


Kiinteistökaupan kauppakirjaan merkittävät ehdot eivät kaupan osapuolien sopimusvapaudesta huolimatta voi olla millaisia tahansa. Tietyt ehdot ovat pätemättömiä. Pätemättömiä ehtoja ovat mm. ehdot, joiden mukaan myyjällä tai jollakin muulla on oikeus halutessaan lunastaa kiinteistö tai joiden mukaan ostaja velvoitetaan tarjoamaan kiinteistö myyjän tai jonkun muun ostettavaksi ennen luovutusta uudelle omistajalle.


Kiellettyjä ovat myös ehdot, jotka rajoittavat ostajan oikeutta luovuttaa kiinteistö eteenpäin, pantata kiinteistö ja sopia vuokraoikeuden tai muun erityisen oikeuden perustamisesta kiinteistöön. Kielletty on yhtälailla ehto, joka näihin verrattavalla tavalla rajoittaa ostajan oikeutta oikeudellisesti määrätä kiinteistöstä sekä ehto, joka rajoittaa myyjän tai hänen edeltäjänsä vastuuta saannonmoitteesta. Lisäksi kauppakirjaan merkitty ehto, joka rajoittaa ostajan henkilökohtaista vapautta tai on muutoin sopimaton tai lainvastainen, ei ole pätevä.


Kauppakirjan allekirjoittaminen ja vahvistaminen


Kaupantekotilaisuudessa kaupanvahvistaja vahvistaa kaupan kaikkien allekirjoittajien läsnä ollessa. Kaupanvahvistaja todistaa, että kiinteistön myyjä ja ostaja ovat allekirjoittaneet kauppakirjan, ja että sekä myyjä että ostaja ovat olleet yhtä aikaa läsnä kauppaa vahvistettaessa. Lisäksi kaupanvahvistaja tarkistaa kauppakirjan allekirjoittajien henkilöllisyyden ja toteaa, että kauppakirja on tehty maakaaressa säädetyllä tavalla.


Kauppakirjan sitovuus


Mikäli kauppakirjaa ei ole tehty edellä mainittujen muotomääräysten mukaisesti, ei kauppa sido sen osapuolia. Kiinteistökaupan kauppakirjan laadinnassa on hyvä käyttää ammattilaista, jotta kaikki kauppakirjan muotomääräykset tulevat huomioiduiksi ja vältetään kauppakirjasta aiheutuvat riitatilanteet.


LAKIA auttaa


Meiltä saat oikeudellista neuvoa kiinteistön luovutuksia koskevissa asioissa ja laadimme myös kauppakirjoja. Minulla on myös oikeus toimia kaupanvahvistajana, jolloin koko kiinteistönluovutusprosessi hoituu meiltä yhden luukun periaatteen mukaisesti :)



Pauliina Koski

OTM, lakimies, LKV, kaupanvahvistaja


1,569 views0 comments
  • Lakia

Tiesithän, että meidän instagram-sivuiltamme (klikkaa: @lakiaoy) löytyy useita laki-aiheisia tietovisoja. Visat löytyvät instagram-profiilin etusivulta kohokohdista.


Käy testaamassa oikeudellista tietämystäsi ja kerro toki meille, mitä tykkäsit ja olivatko visat liian helppoja / vaikeita / juuri sopivia.


-Marika ja Pauliina


7 views0 comments

BLOGI

AIEMMAT POSTAUKSET