Search
  • Lakia

Älä tule paha sopimus, tule hyvä sopimus


Jokainen meistä tekee elämänsä aikana useita sopimuksia. Kaikkien sopimusten sisältö ei ole neuvoteltavissa ja esimerkiksi ostopäätöksen aikana pitää pohtia, onko valmis sitoutumaan siihen liittyviin sopimusehtoihin. Myös lainsäädäntö säätelee sopimuksia jonkin verran ja tietyissä sopimuksissa pitää olla tietynlainen määrämuoto, jotta se on pätevä (esim. avioehto, kiinteistön kauppakirja jne).


Suomessa on kuitenkin hyvin laaja sopimusvapaus ja suurimman osan sopimuksista sisältö on aina neuvoteltavissa. Sopimusten sisältöön pitää ja kannattaa vaikuttaa. Jokainen sopimus on erilainen, mutta on olemassa tiettyjä ns. lainalaisuuksia, mitä hyvä sopimus yleensä sisältää.


Sopimuksen nimi, kohde ja tarkoitus


Kun laadin sopimuksia, pyrin siihen, että jo sopimuksen nimestä käy ilmi minkälaisesta sopimuksesta on kysymys. Tyypillisiä sopimuksia ovat esimerkiksi palvelusopimukset, asiakkuussopimukset, alihankintasopimukset, urakkasopimukset, osakassopimukset jne. Hyvin usein näkee, että sopimus on otsikoitu vain nimellä "Sopimus" tai esimerkiksi "Yhteistyösopimus", jotka eivät kerro sopimuksesta yhtään mitään.


Tärkeää on määritellä mahdollisimman tarkasti myös se, mistä sopimuksessa oikein sovitaan. Tätä kutsutaan sopimuksen kohteeksi ja tarkoitukseksi. Mitä yksityiskohtaisemmin sopimuksen tarkoitus on määritelty, sitä parempi. Sopimuksessa voisi esimerkiksi lukea, että "Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia LAKIA Oy:n osakkeiden omistukseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista, Yhtiön hallinnosta ja johtamisesta, osakkeiden luovuttamisesta sekä osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista Yhtiöön ja toisiinsa nähden."


Sopimuksen voimassaolo


Sopimuksen yksi tärkeimmistä asioista on sen voimassaolosta sopiminen. Onko sopimus voimassa toistaiseksi vai tietyn määräajan? Miten sopimuksen voi päättää ja minkälainen on sopimuksen irtisanomisaika? Entä voiko sopimuksen purkaa välittömästi, mikäli tietyt ehdot täyttyvät? Voimassaoloa koskevia epäselvyyksiä ja riitoja näkee todella usein ja siksi juuri tähän kohtaan pitää kiinnittää extra paljon huomiota.


Salassapitolauseke


Hyvin moniin sopimuksiin halutaan jonkinlainen salassapitoa koskeva kohta, jossa varmistetaan, että sopimuksen sisältö jää vain sopijapuolten väliseksi. Mikäli sopimukseen otetaan salassapitolauseke, kannattaa siinä määritellä tarpeeksi tarkkaan, mitä kaikkea salassapito koskee. Pelkkä "liikesalaisuudet" on usein turhan lavea määritelmä, sillä se voi sisältää käytännössä mitä tahansa asiakassuhteista liikeideoihin jne.


Salassapidon kohdalla kannattaa aina myös tarkasti pohtia, onko sille todella tarvetta ja halutaanko esimerkiksi koko sopimuksen olemassaolo pitää salassa vai ainoastaan sopimuksen sisältö.


Sopimussakko


On ensinnäkin tärkeää ymmärtää, että sopimussakko on eri asia kuin vahingonkorvaus. Mikäli sopimukseen asetetaan sopimussakkolauseke, tarkoittaa se sitä, että sopimuksen tietynlaisesta rikkomisesta voi toinen osapuoli vaatia rikkonutta osapuolta maksamaan määritellyn sopimussakon. Sopimussakko ei edellytä vahingon aiheutumista, vaan pelkkä sopimuksen rikkominen riittää realisoimaan sen. Vahngonkorvausta voi toki joutua maksamaan vielä sopimussakon ohessa.


Sopimussakon voi asettaa koko sopimuksen rikkomisen varalle tai vain tiettyjen sopimuskohtien varalle. Tyypillistä on asettaa sopimussakko kilpailukielto- ja salassapitolausekkeiden rikkomisen varalle. Toisinaan määritellään sopimussakko koskemaan vain olennaisia sopimusrikkomuksia, mutta toki tuon sanan "olennainen" määrittely voi olla hankalaa ja aiheuttaa riitaisuuksia.


Allekirjoitus


Sellaisia riitatilanteita tulee toisinaan vastaan, joissa on sovellettu tiettyä sopimusta ja sen ehtoja, mutta ristiriitatilanteessa huomataan, että sopimusta ei ole kuitenkaan koskaan allekirjoitettu. Tällaiset tilanteet vaativat aina tapauskohtaista tulkintaa, eli voidaanko allekirjoittamaton sopimus katsoa osapuolia sitovaksi. Lähtökohta kuitenkin on, että ei, joten muistakaa allekirjoittaa sopimukset!


Lopuksi


Lopuksi voisin vielä mainita, että vaikka se suullinenkin sopimus on pätevä, niin sen näyttäminen on todella hankalaa. Tehkää siis sopimukset aina kirjallisesti, jotta tahdonilmaisu on selkeästi paperilla. Pelkkä kirjallinen muoto ei tietenkään poista tulkintaongelmia, mutta poistaa kuitenkin sen ongelman, että sopimus ylipäänsä on syntynyt.


Tässä muutamia simppeleitä täkyjä sopimusten maailmasta. Teen itse todella paljon erilaisten sopimusten kanssa töitä, joten mikäli teillä on mitä tahansa sopimuksiin liittyvää kysyttävää, niin autan mielelläni.


Huhtikuuterveisin,

Marika



153 views

Ota yhteyttä

Toimimme aktiivisesti monissa eri kanavissa. Voit lähettää viestin alla olevalla yhteydenottolomakkeella, soittaa, lähettää sähköpostia, lähettää chat-viestin tai lähestyä meitä vaikkapa sosiaalisessa mediassa.

  • White Facebook Icon
  • White LinkedIn Icon
  • White Instagram Icon
  • White Twitter Icon
lakia_logo_pykälä.png

LAKIA OY | lakia@lakia.fi | +358 40 848 6923 | Linnankatu 35 a, 20100 Turku | 2826118-1

© 2019 Lakia Oy | Design by AnnaS.