Usein kun puhutaan rikosasioista ei tule ajatelleeksi, että myös lähestymiskieltoasiat ovat eräänlaisia rikosasioita.
Lähestymiskielto on terminä monelle hyvinkin tuttu, mutta sen tarkempi sisältö voi olla epäselvä.
Lähestymiskieltoa voi hakea kuka tahansa, joka kokee henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen uhkaa tai muuta vakavaa häirintää toisen henkilön taholta. Myös viranomainen voi tietyissä tilanteissa hakea lähestymiskieltoa henkilön puolesta. Lähestymiskieltoa haetaan joko poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta. Hakemuksessa tulee kertoa, minkälaista uhkaa tai häirintää olet kokenut ja kenen taholta, käsityksesi uhan tai häirinnän jatkuvuudesta ja mahdollisesta rikoksen uhasta. Myös kaikenlainen todistelu on tärkeää ja hyviä todisteita ovat esimerkiksi viestit ja puheluyritykset, lääkärintodistukset ja mahdolliset viranomaisten, kuten sosiaalityöntekijöiden kirjaukset tai poliisille tehdyt rikosilmoitukset.
Tyypillisiä lähestymiskieltotilanteita ovat sellaiset, joissa entinen tai nykyinen puoliso häiritsee tai uhkailee. Mikäli hakija ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa, voidaan tällaisissa tilanteissa hakea perheen sisäistä lähestymiskieltoa.
Lähestymiskieltoasiat käsitellään käräjäoikeudessa kiireellisinä ja yleensä istunto pidetään jo parin viikon kuluessa asian vireilletulosta. Lähestymiskielto-oikeudenkäynti on lähestulkoon samanlainen, kuin mikä tahansa oikeudenkäynti. Normaalista rikosoikeudenkäynnistä se eroaa siten, että paikalla ei ole syyttäjää. Käräjäoikeus voi määrätä lähestymiskiellon vuodeksi kerrallaan.
Kun lähestymiskielto on määrätty, ei kieltoon määrätty henkilö saa olla missään yhteydessä kiellolla suojattavaan henkilöön. Jos lähestymiskieltoa rikkoo, voi siitä saada sakkorangaistuksen tai jopa vankeutta.
Autamme mielellämme lähestymiskieltoasioiden hoitamisessa. On hyvä tietää, että lähestymiskieltoasioissa on mahdollista saada myös oikeusapua.
//Marika Myllykangas, OTM, Lakimies