Jokainen meistä voi joskus joutua rikoksen uhriksi eli rikosprosessissa virallisesti kutsuttuna asianomistajaksi. Olet varmasti joskus kuullut jonkun joutuneen nettipetoksen, asuntomurron, pahoinpitelyn tai esimerkiksi identiteettivarkauden uhriksi. Sillä, mikä rikos on kyseessä, ei korvausten hakemisen kannalta kuitenkaan ole merkitystä. Mikäli oletkin joutunut minkä tahansa rikoksen uhriksi, on sinulla oikeus vaatia ja hakea korvauksia. Tee rikoksesta aina ilmoitus poliisille.
Korvattavista vahingoista säädetään vahingonkorvauslaissa. Sinulla on mahdollisuus saada korvauksia mm.
1) sairaanhoitokustannuksista,
2) ansionmenetyksestä,
3) kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta,
4) pysyvästä haitasta,
5) kosmeettisesta haitasta,
6) henkisestä kärsimyksestä sekä
7) esinevahingosta.
Mikäli sinulle on aiheutunut rikoksen johdosta vammoja, kannattaa sinun hakeutua lääkäriin ja pyytää kirjallinen lääkärinlausunto aiheutuneista vammoista. Lääkärinlausuntoa voidaan käyttää rikosprosessissa kirjallisena todisteena ja perusteena esitetyille korvausvaatimuksille. Lisäksi kannattaa säästää kuitit kaikista aiheutuneista kuluista, koska myös tällaisia kuitteja voidaan käyttää rikosprosessissa todisteina aiheutuneista kuluista. Mikäli jotakin omaisuuttasi on vahingoittunut, voit pyytää asiantuntijan arvion vahingoittuneen omaisuuden arvosta, jolloin tällaista arviota voidaan käyttää todisteena rikosprosessissa.
Korvauksen määrä kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta, kosmeettisesta haitasta sekä henkisestä kärsimyksestä arvioidaan yleensä Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten pohjalta ja myös tuomioistuimet käyttävät kyseisiä suosituksia pohjana arvioidessaan korvausten määrää.
Mitä sitten, jos rikoksen tekijä tuomitaan maksamaan sinulle korvauksia eikä tämä syystä tai toisesta korvauksia sinulle maksa? Ensinnäkin korvausasian voi saattaa ulosottoon. Tällöin asiassa laaditaan kirjallinen ulosottohakemus, liitetään ulosottohakemuksen liitteeksi jäljennös tuomiosta ja lähetetään ulosottohakemus liitteineen rikoksentekijän kotipaikan ulosottovirastolle. Sinulla saattaa olla kuitenkin myös mahdollisuus saada valtiolta korvausta rikosvahingoista. Tällöin korvauksia haetaan Valtiokonttorilta kirjallisella hakemuksella. Valtion maksama korvaus on kuitenkin toissijaista ja Valtiokonttori voi myös poiketa korvauspäätöksessään tuomioistuimen antamasta tuomiosta. Valtiokonttori tekee korvauksista perusvähennyksen eikä maksa viivästyskorkoja. Siltä osin kuin Valtiokonttori ei maksa korvauksia, voi asian siirtää ulosottoon.
Korvausmäärän arvioiminen voi usein olla haastavaa ja tämän vuoksi korvausvaatimusta laadittaessa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen. Sinulla saattaa olla oikeus saada lakimiehen käytöstä aiheutuneet kulusi valtion varoista tai omasta oikeusturvavakuutuksestasi. Selvitämme nämä mahdollisuudet puolestasi.
//Pauliina, LAKIA Oy